≡ Menu

Vuoteni alkoi onnellisissa merkeissä

Vuosi 2017 alkoi omalla kohdallani heti uuden vuoden päivän jälkeen matkalla Ukrainaan 2.-6.1. Matkan aikana minulla oli mahdollisuus osallistua Lasten Lähetystön joululahjojen viemiseen perheisiin sekä Kiovassa että Piskin alueella.

Mieluisampaa ja antoisempaa sisältöä matkalle on vaikea kuvitella. Se sydämellisyys, lämpö ja riemu, joka meitä perheissä kohtasi, oli upea elämys. Voin siis sanoa, että minun kohdallani vuosi 2017 on alkanut hyvin onnellisissa merkeissä.

Kirjoitettuani nuo usein käytetyt sanat ”onnellisissa merkeissä” pysähdyin mietiskelemään sitä, mitä onni ja onnellisuus itse asiassa on. Mikä saa ihmisen kokemaan onnen tunnetta?

Länsimaisissa yksilökeskeisissä kulttuureissa onni ja onnellisuus liitetään usein voittamiseen, saavuttamiseen, omistamiseen ja itsensä toteuttamiseen.

Itämaisissa kulttuureissa onni ja onnellisuus painottuu ensisijaisesti hyviin ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen, luonnon läheisyyteen ja arkielämän pieniin onnenhetkiin.

Kreikkalainen filosofi Demokritos sanoi n. 400 v. ennen ajanlaskumme alkua: Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. Varsin hyvä vinkki nykyajankin ihmisille. Valitettavasti nykyajan ihmiset kuitenkin tavoittelet sitä ”suurta onnea” niin kiihkeästi, että eivät osaa tyytyä siihen, mitä heillä jo on.

Omaa näkemystäni onneen ja onnellisuuteen kuvaa mm. seuraava runoni:

 

Onni löytyy löytämällä

Onni ei löydy etsimällä.

Onni löytyy löytämällä.

Onni ei ole vain rakkautta kuumaa,

tunteiden paloa, aistien huumaa.

Onni on ihmisen elämässä

aina myös arjessa lymyämässä.

Onni on naurussa pienen lapsen,

hymyssä vanhuksen valkohapsen.

Onni on tuikkeessa ilta tähden,

kuiskeessa kuusen, välkkeessä veen.

Onni on pikkulintujen laulussa,

kukkien loisteessa, koskien pauhussa.

Onni on harsossa taivaan sinen,

tuoksussa tervan ja savusaunan.

Onni on unelmain toivioretki,

ystävän kanssa vietetty hetki.

Onni on aina Sinulla läsnä,

jos vain osaat sen löytää.

 

Tämän mietiskelyn jälkeenkin voin toki täysin rinnoin vakuuttaa tämän blogikirjoitukseni lukijoille, että nuo muutamat päivät Kiovassa ja Piskin alueella tarjosivat minulle runsain mitoin onnen kokemuksia.

Ja lopuksi haluan vielä kertaalleen esittää lämpimät kiitokseni Mirjamille ja Boasille vierailuohjelmani järjestelyistä sekä monista toimintamme kehittämiseen liittyneistä antoisista keskusteluista.

Lasten Lähetystö, Suomi

Markku Holopainen, Varapuheenjohtaja

 

Teksti: Markku Holopainen

Kuvat: Mirjam Adolphi

Joulu Ukrainassa jäi sydämeen

Hannu ja Oili Räsäsen joulumatka Ukrainaan.

Toisenlainen joulumme Ukrainassa on takana. Mitä olemme oppineet?

Apu menee perille

Sen saimme taas kokea konkreettisesti, kun kävimme ostoksilla ja jaoimme ruokapaketteja ja joululahjoja.

Kansan käsi on karttuisa

Monet tutut ja tuntemattomat ovat lahjoittaneet neuleita lämmöksi ja iloksi sekä rahaa joulun ruokaostoksiin.

Evakoilla on koti-ikävä

Vierailu ankeassa evakkojen majoituskeskuksessa veti mielen surulliseksi. He toivoivat pääsevänsä pian takaisin kotiin, mutta sota vain jatkuu Itä-Ukrainassa.

Lasten lähetystön Ukrainan tiimi on uskomattoman tehokas

 Useiden kymmenien perheiden tarpeisiin vastattiin taas täsmällisesti. Tiimin jäsenet osasivat jopa valita lapsille oikeankokoiset vaatteet. Kaiken kukkuraksi tiimi oli tehnyt yhteistyötä Joulupukin kanssa: jokainen lapsi sai joululahjan, jota oli pukilta toivonut.

Tiimi on monipuolisen lahjakas

Miten kuljetetaan ruokasäkit ja kymmenen ihmistä kylältä toiselle pikku-Ladalla? Miten suunnitellaan kymmenien perheiden avustuspakettien jako oikea-aikaisesti? Miten letitetään pullapitko neljällä säikeellä? Miten järjestetään sadan hengen uudenvuodenjuhla? – Kysy tiimiltämme!

Lapset ovat lahjakkaita

Piparkakkujen leipominen onnistui mallikkaasti – olivathan he jo vuosi sitten harjoitelleet. He myös innostuivat kirjoittamaan piparireseptin itselleen. Uudenvuodenjuhlan laulut, runot ja tanssiesitykset sujuivat lapsilta kuin ammattilaisilta.

Lapset ovat ihania

Vaikka meillä tuskin on yhteistä kieltä, monista lapsista on tullut ystäviämme. Iloinen hihkaisu (”Oulii, Hanuu!”) ja lämmin halaus sykähdyttävät vielä jälkeenpäinkin. Opimme paljon.

Valokuvat: Hannu

Teksti: Oili Räsänen

Pipareita ja Juhlia

Tapanin päivänä leivottiin

Suomalaisena tapaninpäivänä lapset tulivat koulun jälkeen innokkaina Kaverikotiin leipomaan pipareita. Lopun taikinan leivoimme isoiksi tähdiksi evakkokeskukseen. Pullakransseja leivottiin henkilökunnan kanssa vaatimattomat 8 kpl. Vielä teimme Nadian kanssa uuden piparitaikinan, ja hän kirjoitti ohjeen muistiin.

Tiistaina juhlat evakkokeskuksessa

Seuraavana päivänä salaatit, pullakranssit, piparit, porkkanalaatikot, lihapullat ja sekahedelmäsoppa lastattiin autoon ja suunnattiin kylmään evakkokeskukseen. Siellä naiset olivat keittäneet perunamuusia ja laittaneet voileipiä ja sillisalaattia. Kolmisenkymmentä evakkoa tuli yhteiselle aterialle. Viktor piti puheen. Kaikki kiittelivät hartaasti, mutta kyllä heillä on raskasta. Jo kolmas vuosi tässä “väliaikaisessa” majoituksessa, jossa ainoa pesumahdollisuus on lavuaari kylmän käytävän päässä. Ja kotiin on tietenkin ikävä. Erään rouvan kanssa sovimme, että sodan jälkeen tavataan Luhanskissa…

Kaverikotiin palatessamme Nadia kertoi, etteivät lapset tänään malttaneet siellä tehdä läksyjä, vaan kaikki halusivat kirjoittaa piparien reseptin!

Kaverikodin juhlat

Kaverikodin joulujuhlat olivat vuorossa torstaina. Viktor piti aamulla henkilökunnalle paloharjoituksen, sillä väkeä oli tulossa tupa täyteen. Mirjam toivotti tervetulleiksi lapset, vanhemmat, vieraat (ja lapset lisäsivät vielä babushkat!). Lasten ohjelma oli loistava.

Lasten lähetystön ja Kiovan Lions-klubin yhteinen yllätys oli, että jokainen lapsi (82) sai lahjan, jota oli Joulupukilta toivonut.

Teksti: Oili Räsänen

KUvat: Hannu Räsänen

 

Ilon maksimointia

Ukrainassakin on Joulupukille kirjoitettu monta kirjettä. Ja ilo on suuri,
kun paketteja päästään avaamaan.

Lahjaketjun toisessakin päässä koetaan iloa. Ensimmäistä Ukrainan-matkaamme
varten neuloin monta paria sukkia. Nyt olen jättänyt työn taitavammille.
Ensin siskoni lupautui neulomaan, sitten kälyni, sitten Neulekahvilan
ystävät. Sukkia, lapasia ja pipoja tulee kirjeissä tutuilta ja
tuntemattomilta ja niiden mukana lämpimiä terveisiä lapsille. Mikä ilo
päästä viemään näitä lahjoja perille!


Ystävämme Leena ja Anja ovat jo kahdeksi jouluksi pyytäneet saada neuloa
villatakit jonkin ukrainalaisperheen lapsille. Viime vuonna heille nimettiin
kuusilapsinen perhe, tänä vuonna ”vain” viisilapsinen. Ei epäilystäkään,
että kauniit lämpöiset neuleet tuottavat ison ilon saajilleen. Entä
tekijöilleen?

Leena ja Anja kertovat:

”On ollut suuri ilo neuloa lapsille, joiden kuvia on samalla katseltu. Jokaiseen vaatteeseen on neulottu mukaan paljon rakkautta.”

 

Joulupäivänä Ukrainassa

Pääsimme viemään pehmeät paketit Syiran perheen viidelle lapselle. Jokainen sai sopivan ja mieluisan asun, jossa oli kiva poseerata kamerallekin.

Äiti totesi lapsille iloisena:

“Nyt saitte juhlavaatteet.”

Voiko parempaa ketjureaktiota olla – iloa tekijöille, välittäjille ja
saajille!

 

 

Hannun ja Oilin toisenlainen joulu Ukrainassa

Joulunviettomme päähenkilöiksi ovat tulleet Kiovan ja Piskin apua tarvitsevat lapset, perheet ja Itä-Ukrainan evakot.

Kaupallista joulua paossa?

Jo kolmannen kerran lähdimme mukamas pakoon kaupallista joulua… Jouduimme kuitenkin elämämme suurimmille ostoksille valtavaan kauppakeskukseen, jossa kärryihin lastattiin ruokaa kymmenille perheille sekä Kaverikodin lapsille ja evakkokeskukseen. Kärryjä kertyi mahtava jono, ja kun kassalta oli selvitty, istahdimme perheiden kanssa yhteiselle lounaalle, niin kuin tapana on. 

Vaikka kauppakeskuksen häly oli hermoja raastavaa, vastaanottajien helpotus ja aito ilo peitti sen alleen. 

Kaverikotiin tuotiin paljon ruokatarpeita. Tänään on etsittävä niiden joukosta piparkakkutaikinan ainekset…

Tsernobyl

Kaikkien aikojen tuhoisimmasta onnettomuudesta ydinvoimalassa on 30 vuotta, mutta sen tuhoja korjataan edelleen ja sen aiheuttama inhimillinen tuska jatkuu vielä sukupolvien ajan.

Osallistuimme pienen turistiryhmän kanssa päivän tutustumismatkalle tuolle nyt suljetulle alueelle. Sinne mennään kuin toiseen valtioon: rajalla tarkastetaan etukäteisluvat ja passit.

Tuhon laajuus tuli konkreettiseksi, kun kävimme muutamassa autiossa kylässä sekä Tsernobylin ja Pripyatin aavekaupungeissa. Näitä tyhjennettyjä paikkakkuntia on Ukrainan puolella 96 ja Valko-Venäjän puolella 92. Asukkaina on vain parisataa itsepäistä ”paluumuuttajaa” sekä muutaman firman työntekijöitä, jotka tekevät korkeintaan kahden viikon työjaksoja kerrallaan. He muun muassa rakentavat tuhoutuneen voimalan päälle tulevaa uutta katetta, ”sarkofagia”. Se näytti ylisuurelta kuplahallilta, mutta sen on määrä estää säteily hajoavasta voimalasta ainakin sadan vuoden ajan.

Säteilyä on edelleen kaikkialla. Siksi emme saaneet laskea laukkua maahan emmekä istua muualla kuin henkilökunnan ruokalassa, jossa söimme lounaan. Onnettomuuden jälkeen säteilymäärät olivat tähtitieteellisiä, ja siksi pahimmissa raivauskohteissa tehtiin työtä vain kaksi minuuttia kerrallaan. Robotteja yritettiin käyttää, mutta niiden elektroniikkakaan ei kestänyt säteilyä.

Luonto yllättää. Tsernobylissä ei näy kaksipäisiä vihreitä otuksia, vaan runsas eläimistö näyttää voivan siellä hyvin. Kylät ja kaupungit ovat metsittyneet vauhdilla ja luovat epätodellisen tuntuman koko alueeseen.

Teksti: Oili Räsänen

Kuvat : Hannu Räsänen

 

webbmail-loopia
webbmail-loopia-1 webbmail-loopia-2 webbmail-loopia-4 webbmail-loopia-5 webbmail-loopia-6 webbmail-loopia-7 webbmail-loopia-8 webbmail-loopia-9 webbmail-loopia-10 webbmail-loopia-12 webbmail-loopia-13 webbmail-loopia-15

 

Minusta tulee ohjelmoija ja presidentti

Minun Ukrainastani tulee kaikkia muita maita menestyvämpi.

Minusta tulee isona ohjelmoija. Suunnittelen sellaisen pelin, että sitä pelaavat kaikki. Sitten firmastani tulee maailman paras. Ja kun olen hankkinut tarpeeksi rahaa, minusta tulee presidentti. Määrään, että poliitikot eivät saa varastaa.

jura3

Pidän huolen kaikista asioista.  Eläkkeet ja palkat ovat kunnollisia, eikä köyhyyttä ole enää ollenkaan. Kodittomiakaan ei ole, kun minä rakennan taloja, joissa he voivat asua. Järjestän heille työtäkin.

jura2-kopia

 

Minun Ukrainastani tulee kaikkia muita maita menestyvämpi. Kenenkään ei tarvitse maksaa sähköstä eikä kaasusta, vaan kaikki voivat käyttää minun keksintöjäni. Ja sairaanhoidosta tulee yksinkertaista: yhdellä pillerillä kaikki paranevat.

Jura, 12 v.

Kiitos

Olet tuottanut lapsille paljon iloa. He saivat aloittaa koulunsa yhtä hienoina kuin muutkin. Katso video ja nauti iloisista hetkistä yhdessä lasten kanssa.

Juhlava kouluvuoden aloitus

1_koulunalku 3_leipa_koulunalku 4_kansallislaulu_koulunalkajaiset

5_reput_koulunalkajaiset

6_aapiset_koulunalkajaiset

Ensimmäinen kellonsoitto oli juhlava kouluvuoden aloitus. Kaikki koululaiset tulivat kauniissa koulupuvuissaan ja kukkia kantaen, äitejä, isiä, mummoja ja pikkusisaruksia mukanaan.

2-valja_koulunalku

Me ja Viktor olimme Oksanan lasten saattelijoina. Toivoteltiin hyvää juhlapäivää.

7_kellonkilistys_koulunalkajasiet

Lauluja, puheita, ensimmäisen ja viimeisen luokan marssi. Huipennukseksi koulun isoin poika nosti harteilleen pienimmän tytön, joka kilisti koulun kelloa. Kolme kertaa pihan ympäri.

Jospa meilläkin koulun aloitus olisi iloinen juhlapäivä…

Teksti: Oili Räsänen

Kuvat: Hannu Räsänen

Jännitys tiivistyy, koulun alku lähestyy

skolklader_pa_torget

 

kristiina_karina

zhenjan_ilme

2piknik

kiovan_piknik

Kiovan lapset saivat kouluvaatteet ja -tarvikkeet torstaina, Piskin, lähikylien ja pakolaiskeskuksen lapset tänään sunnuntaina.

1_torille_meno 2_torilla 3_valjan_kengat
Helteisillä toreilla sovitettiin vaatteita ja kenkiä ja helteisissä puistoissa saatiin kauniit koulutarvikepussit. Tietysti myös piknik kuului asiaan.

6_pikinik

4_polina_ekaluokkalainen

5_kaadunko

Kaikkein jännintä oli ekaa luokkaa aloittavilla – ja heidän pikkusisaruksillaan, jotka halusivat kokeilla isoa reppua pieneen selkään. Siitähän seurasi puoli volttia taaksepäin suorin vartaloin.

 

7_kaikki_repuissa

8_pussit

9_kiva_kun _sain

Ensimmäinen kellonsoitto kouluissa kuullaan torstaina, syyskuun ensimmäisenä päivänä.