Lasten Lähetystö header image
Matkalla Ukrainaan. Laukut täynnä kudottuja sukkia, myssyjä, vaatteita ja kenkiä vähäosaisille lapsille. Kiitos kaikille jotka ovat jo osallistuneet keräykseen.

Apu – Matkalla Ukrainaan

– Posted in: Adolphi Boas ja Mirjam - blogi Kertomuksia

Teksti ja kuva: Boas Adolphi


Nyt lennämme Ukrainaan laukut täynnä kudottuja myssyjä, lapasia, sukkia, kenkiä, vaatteita. Sydän täynnä iloa ja kiitollisuutta kaikille jotka ovat kutoneet ja monin tavoin osallistuneet vähäosaisten lasten auttamiseen.

Suuri kiitos myös Ukraine International lentoyhtiölle, joka antoi meille luvan tuoda ylimääräisiä laukkuja ilmaiseksi. 🇸🇪🇺🇦 Boas Adolphi yhdessä Mirjamin kanssa, Lasten lähetystön perustajat.

Poika lentokoneessa.
Kuva: Mirjam Adolphi

Meillä oli kivaa matkaseuraa pienestä uteliaasta pikkupojasta. Hän sai istua ikkunan vieressä. Matka Tukoholmasta Kiovaan sujui ilman kommelluksia. Tullikaan ei tällä kertaa kysellyt mitään, vaikka yksi laukku oli epämääräisen näköinen ja kokoinen. Tänään meillä on ollut monta palaveria Kiovassa. Huomenna matka jatkuu Kaverikotiin Piskin kylään. Jo ylihuomenna lapset saavat kudottuja sukkia, lapasia, lämpimiä vaatteita. Ensi viikolla lapsille myös ostetaan talvikenkiä ja talvitakkeja. Kiitos vielä kerran kaikille neulojille, kiitos kaikille jotka vaatteita ovat antaneet, kiitos kaikille lahjoittajille ja kiitos kaikille jotka rukoilevat ja kaikin tavoin olette mukana lapsia auttamassa. Vielä ehdit mukaan lämmin talvi keräykseen. Tässä linkki

/Mirjam Adolphi

Toivotan teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta!

– Posted in: Adolphi Boas ja Mirjam - blogi Kertomuksia

Text och bild: Boas Adolphi

Rakkaat ystävät.
Uusi vuosi on alkanut.
Jumala on antanut meille Ukrainassa tehtävän, jossa kohtaamme monenlaisia ihmisiä.
Köyhiä lapsiperheitä, joilla on hädin tuskin rahaa kaikkein tarpeellisimpaan.
Lapsia, jotka kokevat kotonaan väkivaltaa alkoholisoituneiden vanhempien taholta.Lapsia, joiden isä on kaatunut Itä-Ukrainan sodassa. Sodassa, jonka länsi on unohtanut, mutta joka jatkuu kiivaana. Tämän sodan voittajia ovat vain asekauppiaat, hautausurakoitsijat ja arkuntekijät.

Olemme saaneet Herralta tehtäväksemme auttaa Ukrainassa hädänalaisia, etenkin kaikkein pienimpiä lapsia. Olla valona pimeässä ja välittää Jumalan rakkautta ja huolenpitoa kaikille, joita kohtaamme.Olemme ostaneet ruokaa ja muuta tarpeellista monille lapsiperheille. Täällä kohtaamme kaikkea: surua, kaipausta, hätää, hylkäämistä, väkivaltaa – mutta myös rakkautta ja kiitollisuutta.
Uudenvuoden aatto oli tyypillinen päivä täällä. Viktor haki naapurikylästä kaksi tyttöä mukaan, kun ostimme heidän perheelleen juhlakaudeksi ruokaa. Äiti jäi kotiin pienimpien kanssa. Tytöt olivat juuri menettäneet isänsä liikenneonnettomuudessa. Isä kuoli jäätyään linja-auton alle. Hautajaiset pidettiin pari päivää sitten. Kun tytöt odottelivat meillä Kaverikodissa, Mirjam istui juttelemaan heidän kanssaan. He painautuivat lähelle Mirjamia etsien lämpöä ja rakkautta tällaisena hetkenä. Siinä on yksi Mirjamin tehtävistä: tarjota lämmin syli sitä tarvitseville.
Kävimme toisessa suurperheessä, jonka olemme tunteneet jo pitkään. Äiti makasi sängyssä huonon näköisenä. Järkytyin, kun näin hänet siinä kunnossa. Yksi isoimmista sisaruksista katsoi äitiään ja sitten minua katse täynnä surua ja pelkoa.
Sanoin tytölle, että annamme sen taloudellisen avun minkä voimme. Sairaanhoito on Ukrainassa maksullista, eikä tällä perheellä ole aina rahaa edes ruokaan. Näin oman itseni tuon 16-vuotiaan tytön tilanteessa. Olin 16, kun äitini kuoli syöpään ja jäin orvoksi.
Kaiken tällaisen näkeminen saattaa tuntua raskaalta ja vaikealta, mutta saamme voimaa uskostamme Jumalaan. Emme voisi olla valona pimeydessä emmekä lohduttajana hädässä, jollei usko kantaisi meitä. Saamme kokea myös paljon kiitollisuuden ja ilon hetkiä niiden parissa, joita autamme.
Nyt käännämme katseen uuteen vuoteen 2019, joka tuo varmasti mukanaan paljon myönteistä.
Meillä on toivo ja tulevaisuus, joka voi olla valoisa jos sytytämme sisäisen lamppumme emmekä hapuile pimeässä.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta!


Boas Adolphi
Lähettiläs ja lähimmäinen, yhdessä Mirjamin kanssa työssä Ukrainassa vuodesta 1991 alkaen

Tärkeä tapaaminen

– Posted in: Adolphi Boas ja Mirjam - blogi Kertomuksia

Tänään minulla oli tärkeä tapaaminen tämän nuoren miehen kanssa. Vitja niminen nuori mies  tuli Kaverikotiin pienenä poikana. Saimme pitää hänet luonamme siihe asti kun hän meni rakennusalan ammattikouluun. Tänään hän on 22 vuotias, ja hän on opettajana samassa koulussa. Olemme tosi iloisia siitä että Vitja on päässyt elämässä eteenpäin.  Olemme  iloisia  puolestasi Vitja ja ylpeitä  vanhempia.

Boas Adolphi, Barnens  Ambassadin perustaja  yhdesssä  vaimonsa Mirjamin kanssa.

UUSI VUOSI, UUDET HAASTEET

– Posted in: Adolphi Boas ja Mirjam - blogi

Ensimmäisen kerran elämässäni otin uuden vuoden vastaan ulkomailla. Se tapahtui Ukrainassa Sofian kirkon aukiolla Kiovassa.

Ukrainan viime vuosien tapahtumat tietäen tunnelma oli kirpeässä pakkasessa ilahduttavan lämmin, isänmaallinen ja toiveikas.

Uskoa, toivoa ja rakkautta tämä maailmamme totisesti tarvitsee. Vuosi vuodelta kurjuus ja hätä maailmassa tuntuu vain lisääntyvän. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että kaikki ne, joilla on mahdollisuuksia auttaa ja tukea eniten kärsiviä lähimmäisiämme, ryhtyvät sanoista tekoihin.

markku_turchinov_barnen

Tutustuttuani tällä matkalla Lasten lähetystön työhön Piskin alueella ja Kiovassa voin todeta, että se tarjoaa hyvin toimivan ja tehokkaan kanavan viedä apua juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Käyntimme Piskin alueen ja Kiovan perheissä toivat minulle hyvin konkreettisesti esiin kuinka vaikeissa olosuhteissa perheet joka päivä joutuvat ponnistelemaan. Jokaista tapaamaani perhettä teki mieli auttaa ja tukea.

markky_zlata_olga_frg

Kun matkan jälkeen kotona keskustelin asiasta vaimoni Kirstin kanssa, päädyimme siihen ratkaisuun, että minä rupean tukemaan Galkinin perhettä ja ryhdyn suloisen pienen Zlata-tytön kummiksi. Kirsti puolestaan ryhtyy tässä vaiheessa Lasten Lähetystön kuukausilahjoittajaksi ja mahdollisesti myöhemmin ottaa oman kummilapsen.

Lopuksi haluan vielä kertaalleen kiittää Mirjamia ja Boasia sekä suomalaisen yhdistyksen edustajina Hannua ja Oilia hyvin suunnitellusta ja toteutetusta tutustumismatkastani. Oli upeaa todeta se hyvä yhteishenki, lämpö ja rakkaus, joilla Lasten lähetystön henkilöt tärkeää työtään tekevät!

Menestystä ja siunausta tälle työlle toivottaen

Markku Holopainen

Kuvat: Mirjam Adolphi

 

 

 

Markku Holopaisen runo

Kuva: Hannu Räsänen

12733470_947862035261433_8718502139219394044_n

Lapsen hymy,

lapsen nauru,

lapsen pehmyt käsi

sinun kädessäsi.

Auttakaamme lapsia,

lapset ovat tulevaisuus.