Stuart Holden varttui Englannissa ja teki työuransa tekniikan alalla päätyen yrittäjäksi ja menestyväksi liikemieheksi. Nyt hänellä on mahdollisuus käyttää aikaansa valokuvaamiseen ja muiden auttamiseen. Stuartia on onnistanut elämässä, ja tämä on hänen tapansa antaa jotakin takaisin. Kuten hän itse sanoo:
“Elämän ei pidä olla pelkkää ottamista!”
Stuart on juuri tällä hetkellä vierailemasssa kaverikodisssa, Piskissä. Tässä hänen koskettava matkakertomus.
Laupias samarialainen ei sulje silmiään
Jotkin päivät panevat ajattelemaan. Jotkin tekevät surulliseksi. Jotkin muistuttavat, miten hyvin omat asiani ovat. Tänään oli sellainen päivä.
Jos olet kovin herkkä, älä jatka tämän lukemista.
Olen käynyt Ukrainassa kymmenisen vuotta ja saanut Mirjamin, Boasin ja täkäläisen tiimin avulla etuoikeuden nähdä maasta sellaisen puolen, jota monet eivät pääse näkemään. Puhun tarkoituksellisesti etuoikeudesta.
Kun ihmiset kotona kertovat minulle ongelmistaan ja puutteistaan ja kun sitten näen täällä sen mitä näen, arvaat etten suhtaudu heihin kovin myötätuntoisesti. En ole tunteeton, mutta joskus vaikuttaa siltä, etteivät ihmiset tiedä vaikeuksista mitään!
Tänään kävimme tiimiläisten kanssa kolmen perheen luona, joista kahta en tuntenut ennestään. Kolmatta perhettä olen avustanut jo vuosia.
Käytiin viisilapsisen perheen luona
Kävimme ensin viemässä talvivaatteita viidelle lapselle. Perheellä oli lehmä, hanhia ja lampaita, joten siellä ei koettu nälkää, puutetta kylläkin. Kun olimme lähdössä, perheen äiti antoi meille noin 19 litraa maitoa ja kotitekoista juustoa.
Naiivi minäni kuvitteli, että lahjat olivat meille. Ei toki – emäntä tahtoi antaa ne perheille, joilla on vielä vaikeampaa kuin hänen perheellään! Miten tämä on mahdollista?
Toinen perhe jossa vierailimme
Toisessa kodissa kohtasimme äidin ja vammaisen pojan, jotka asuvat järkyttävissä olosuhteissa (jopa täkäläisen maalaiskylän mittapuulla).
Tiimi suunnitteli kodin korjaustöitä yhdessä kunnallisen sosiaalitoimen ja kunnanjohtajan kanssa.
Minulla on tapana vilkaista, mitä ruokaa “keittiössä” on – löysin nahistuneen kaalin ja vähän perunoita.
Tutulla perheellä meni näihin toisiin verrattuna hyvin.
Kun siis vaikerrat omaa osaasi, pysähdy hetkeksi miettimään, millaista elämäsi voisi olla!
Ukrainassa näkemäni elämä on totta monille tässä pienessä maailmassamme, jota rikkaat tuhoavat ahneudellaan ja itsekkyydellään.
Kyllä, olen tunteellinen – liikutuin tämän päivän tapaamisista kovasti!!!!!!!
Stuart Holden, Valokuvaaja Englannista
