Karanteenia on jatkunut melkein kaksi kuukautta. Ei koulua, ei kavereita, ei harrastuksia. Kotona koko ajan. Koulua käydään netissä, ja pidän yhteyksiä kavereihin netissä.
Mutta minulla on onnea. Minulla on koira, Jessie. Se on suuri plussa. Sen kanssa saa mennä ulos rikkomatta karanteenia. En saa sakkoja, kun ulkoilutan koiraa. Koirani pääsee nykyään kävelylle paljon useammin kuin ennen.
Karanteenin takia kaikki on epäselvää. Tahtoisin päästä kouluun. Tahtoisin tavta kavereita ja opettajia. Olisi kivaa jutella ja nauraa yhdessä.
Karanteenin aikana olen auttanut äitiä enemmän. Hän oli sairaana, ja olin siitä tosi huolissani. Laitan ruokaa, siivoan ja tietysti ulkoilutan koiraa.
Odotan nii-in kovasti, että karanteeni loppuu ja kaikki on taas normaalia.
Toivotan sinulle terveyttä ja kärsivällisyyttä. Kannattaisikohan sinunkin hankkia koira?
/ Valeria, 15 v.
