Hei, Zheka tässä. Minulla on ollut sinua ikävä. Onko sinulla ikävä minua?
Kerron vähän itsestäni ja muista koululaisista, sillä eihän tämä koske pelkästään minua. Niin, olin tosi innoissani viime vuoden ensimmäisestä karanteenista. Silloin oli hyvä syy olla menemättä kouluun. Olin iloinen ja hymy levisi naamalleni!
Nyt minulla on vain yksi unelma – ottakaa minut taas kouluun. Lupaan, etten lintsaa, en häiritse tunteja, en ilkeile opettajille. Teen läksyni ja kuuntelen tarkkaavaisesti. Mutta vain koulussa, en kotona.
En ole ikinä kaivannut kouluun näin kamalasti. Olen valmis käymään koulua vaikka kesällä. En halua istua kotona opiskelemassa puhelimen kautta. Se on kurjaa ja hankalaa. Olen väsynyt, eikä kukaan tiedä, milloin taas päästään kouluun.
Mitä jos se tapahtuu vasta ensi vuonna?! En jaksa odottaa niin kauan. Toivon kaikille hyvää terveyttä. Älkää sairastuko.
/ Zhenja,14 v.
