Lasten Lähetystö header image

Englannintunteja Englannista

– Posted in: Lasten Lähetystö

Reilu vuosi sitten, kun monissa maissa tuli voimaan erilaisia sulkuja ja matkustamista rajoitettiin, yksi ja toinen keksi oman tapansa sopeutua uuteen normaaliin. Lasten lähetystössä keksittiin säännölliset kahvipalaverit Ukrainan tiimin ja muissa maissa asuvien tukijoiden kesken. Ei se korvannut pääsyä heidän luokseen Ukrainaan, mutta saimme sentään pitää yhteyttä ja tuntea olevamme mukana heidän työssään. Auttamisen ja tarpeellisuuden tunne jäi kuitenkin puuttumaan. Kun Mirjam sitten ehdotti, että alkaisin pitää Kristinalle englannintunteja Zoomissa, tartuin tilaisuuteen tehdä jotakin hyödyllistä.


Onneksi Kristinalla oli jo jonkinlainen käsitys englannista, sillä hän oli pienenä asunut perheensä kanssa englantilaisen pariskunnan luona. Hän pystyi siis yksinkertaiseen kommunikointiin (Googlen kääntäjästä oli paljon apua). Aloitimme päivittäiset oppitunnit (sunnuntai oli lepopäivä). Aluksi kävimme läpi Kristinan koulukirjaa, mutta pian kävi selväksi, ettei hän ollut oikein oppinut moniakaan siinä käsiteltyjä aiheita. Aloitimme alusta: hän sai opetella ulkoa numerot (miljoonaan asti), viikonpäivät ja kuukaudet. Myöhemmin mukaan ovat tulleet Snizhana ja Maksim, ja sovellan heihin samoja menetelmiä. Kaikki alkavat jo olla selvillä aikamuodoista ja epäsäännöllisistä verbeistä, ja nyt laajennamme heidän sanavarastoaan.


Koska Snizhana ja Maksim ovat nuorempia, heidän englannintaitonsa on heikompi, ja Kristiinasta on tullut tunneilla kääntäjäni ja avustajani! Olen tyytyväinen siitä, että kaikki oppilaat tekevät päivittäin läksynsä ahkerasti ja tulevat tunneille ajallaan. Innokkaita oppilaita on ilo opettaa. En todellakaan ole ammattimainen opettaja, mutta voin varmasti lisätä heidän mahdollisuuksiaan elämässä paremmin opettamalla kuin hankkimalla ruokaa ja vaatteita.
Opettaminen on tarjonnut minulle näinä outoina aikoina mielekästä tekemistä ja paljon hyvää mieltä. Haluan jatkaa tunteja niin pitkään kuin mahdollista, kunnes pääsen Ukrainaan jututtamaan oppilaitani kasvotusten.

Tässä on Kristiinan kotiläksy: kirjoitus englannintunneistamme

”Olen opiskellut Stuartin johdolla jo vuoden. Kaikki tunnit ovat mielenkiintoisia ja kivoja. Kerran Stuart kysyi, miksi opiskelen englantia. Vastasin hänelle: Ensinnäkin se on kiinnostavaa ja toiseksi siitä on minulle hyötyä tulevaisuudessa. Salainen unelmani on, että pääsisin joskus käymään Isossa-Britanniassa. Minulla on tunti klo 19 joka päivä paitsi sunnuntaisin. Joskus Stuart antaa helppoja läksyjä ja joskus tosi vaikeita. Äskettäin kävimme läpi menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden aikamuodot. Se oli mielenkiintoista.
Kun en ymmärrä jotakin, Stuart haluaa aina selittää kaiken oikein, etten enää tekisi niin paljon virheitä. Stuart on loistava opettaja. Kiitos, että opetat minua!”

P.S. – Kristinan äitinä arvostan Stuartin englanninopetusta suuresti. Sen arvoa ei voi määritellä rahassa. Kristina ei voi syödä sitä, ei hukata tai rikkoa sitä eikä antaa sitä pois. Hän saa pitää oppinsa kautta elämän, ja siitä on hänelle hyötyä tulevaisuudessa. Suurkiitokset Stuartille kärsivällisyydestä ja suuresta sydämestä.
/ Äiti Tanja

Lahja koko elämäksi


Olen ollut mukana Lasten lähetystön, pohjoismaisen hyväntekeväisyysjärjestön työssä; Mirjam ja Boas Adolphi perustivat sen auttaakseen perheitä Ukrainassa. Yli 13 vuoden ajan olen käynyt Ukrainassa ja auttanut muutamia perheitä ja lapsia taloudellisesti. Se on ollut antoisaa. Tuntuu hienolta nähdä omin silmin, miten tukeni on auttanut heitä, edes jonkin matkaa eteenpäin. Ruokaa, lasten vaatteita ja toisinaan kodin kunnostusta, etenkin kylpyhuoneiden rakentamista ja juoksevan veden järjestämistä.


Koronasulkujen aikana matkustaminen on ollut mahdotonta, ja siksi minulle ehdotettiin muutamien lasten opettamista Zoom-yhteydellä. Niinpä olen opettanut Kristinaa, Maksimia and Snizhanaa puolentoista vuoden ajan.

Kristina täyttää pian 13, ja hän on edistynyt valtavasti. Hänen unelmanaan on ollut päästä käymään Lvivissä, Länsi-Ukrainassa.

Olin itsekin suunnitellut käyntiä Lvivissä, ja kun nyt pääsin Ukrainaan ja sain Kristinan äidiltä luvan, tyttö pääsi matkaan. Pyysin aikuisen naispuolisen ystävän mukaan esiliinaksi ja Kristinan seuraksi.
Niin Kristina sitten oli tulkkinani neljä päivää. Sinä aikana hänen englannintaitonsa parani niin, että hän pystyy jo puhumaan englantia miettimättä. Täydellistä hänen kielensä ei ole, ja joudumme vielä laajentamaan sanavarastoa ja korjaamaan kielioppia, mutta uskon, että tästä vaiheesta eteenpäin hän edistyy hyvää vauhtia.

Halusimme tehdä matkasta mielenkiintoisen ja opettavaisen käymällä opastetuilla kierroksilla (tietenkin englanniksi), kirjakaupoissa (Kristina on innokas lukija) ja monissa ravintoloissa, joissa hän mielellään kokeili uusia ruokalajeja. Toivon mukaan matka jäi hänelle mieleen ja innostaa häntä ahkeroimaan koulussa saavuttaakseen tavoitteensa valmistua kääntäjäksi.


Olen usein sanonut, että rahan antaminen on helppoa, mutta se auttaa monesti vain hetken (eikä siinä mitään pahaa ole, jos voimme auttaa perheitä heidän välittömissä tarpeissaan), mutta sellaisen lahjan kuin kielitaidon antaminen auttaa koko elämän ajaksi. Kuten Kristinan äiti sanoi, lapset eivät voi tuhlata, syödä eivätkä kuluttaa sitä rikki. Se antaa heille jotakin paljon enemmän – pääomaa koko loppuelämäksi.
Ja se antaa minulle hyvän mielen.


Kuvat ja teksti Stuart Holden

Kansikuva: Mirjam Adolphi

P.S Kiitos, Stuart, arvokkaasta vapaaehtoistyöstäsi. Toivon, että se inspiroi toisiakin mukaan.
Olisiko jotakin, mitä sinä tahdot tehdä Ukrainan lasten hyväksi?
/ Mirjam