Haver- Kaverikodin 20 vuotis juhla

Viktor Pavlovits on paikallisjohtajamme Piskissä ja Kiovassa; kyseessä on sama työ, vaikka nimet ovat erilaiset. Lasten Lähetystö – Haver- Kaverikoti.

Viktor Pavlovitj, Kaverikodin ja Haver järjestön paikallinen johtaja, jakaa ajatuksiaan ja muistojaan näiltä upeilta 20 vuodelta. Tämä pitkä matka on ollut täynnä haasteita, mutta myös voittoja ja ennen kaikkea yhteisön voimaa.

Juhlimme tänään yhtä perhettä, yhtä tarkoitusta ja yhtä suurta sydäntä. Muistot elävät ja juhla jatkuu. Lapsilla on ollut tilaisuus unelmoida ja rakentaa parempaa tulevaisuutta, ja se on ollut mahdollista vain yhteisön tuen ansiosta. Tänään juhlimme yhteistä taivalta ja valmistaudumme tuleviin vuosiin, jotka ovat täynnä mahdollisuuksia ja toivoa.

Viktorin kertomus työstä Ukrainassa

Minun kohdallani kaikki alkoi vuonna 2003, kun Lasten lähetystö järjesti kesäleirin Skadovskissa Krimillä. Leirille osallistui 36 lasta Kiovasta och Bobrovitsasta. Olin leirin urheilunohjaaja. Siellä tapasin Mirjamin ja Boasin, Lasten lähetystön perustajat, jotka tekivät työtä Kiovan katulasten parissa. Tutustuin myös Jenniferiin ja Guniin. Jo silloin minuun teki vaikutuksen ulkomaalaisten myötätunto, välittäminen ja halu auttaa ukrainalaisia lapsiamme.

Kesäleiri oli kerrassaan hieno kokemus. Kokoonnuimme uudelleen eräänä päivänä elokuussa, nyt kunnan pormestarin, tuomarin, aluevaltuuston johtajien sekä Boasin ja Mirjamin kanssa. He vuokraisivat vanhan päiväkotirakennuksen 49 vuodeksi – ilmaiseksi – ja perustaisivat sinne lasten kuntoutuskodin.

Syyskuun 2. päivänä uusi rekisteröity yhdistys Haver avasi Kaverikodin Piskin kylässä, ja minä aloitin työni siellä.

Mirjam ja Boas muuttivat Kiovasta Kaverikotiin kissojensa ja koiriensa ja muutaman katulapsen kanssa. Lapsilla ei ollut asuinpaikkaa, mutta heidän oli aika mennä kouluun. Piskin koulun rehtori suhtautui asiaan myönteisesti, ja niin Vasja, Ania, Natasha, Maksim, Roma ja Ruslan pääsivät kouluun, vaikkei heillä ollut syntymätodistusta.

Tanja K. asui ja teki työtä Kaverikodissa aikuisen poikansa Koljan kanssa. Tanja hoiti pikku Alinaa, joka oli vasta nelivuotias. Tyttö oli sokea ja hänellä oli kasvojen epämuodostuma. Myöhemmin Alina adoptoitiin Ruotsiin.

Rakennus ei soveltunut asumiseen, mutta olihan se parempi kuin katu. Vesi ja lämmitys eivät toimineet, osasta ikkunoita puuttui lasi, eikä huonekaluja ollut. Muistan, miten Boas, Mirjam ja lapset nukkuivat patjojen päällä lattialla. Koiramme Molli ja Ami nukkuivat mielellään lasten seurassa. Lapset leikkivät koirien kanssa ja juttelivat niille. Kumpikin koira sai 10 – 14 pentua joka vuosi. Niistä riitti meille iloa.

Monta ihmistä auttoi

Monet ruotsalaiset ja suomalaiset halusivat järjestää lapsille kunnolliset olosuhteet. Heidän lahjoituksillaan porasimmee kaivon, vaihdoimme lämmitysjärjestelmän ja remontoimme talon, joka nyt oli lastenkoti. Teimme läheistä yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. He ohjasivat hoitoomme vaikeassa tilanteessa eläviä lapsia.

Talvella otimme vastaan 8-vuotiaan Vitjan, jonka perhe pakotti hänet asumaan ladossa tai naapurien luona. Nyt Vitja on 28-vuotias Ukrainan armeijan kersantti, joka puolustaa maataan rintamalla.

Haasteet ja edistysaskeleet

Syyskuussa 2004 meille tuli kaksi hyvin nuorta äitiä, 15- ja 16-vuotiaat, joilla kummallakin oli kaksiviikkoinen vauva. Heillä ei ollut muuta kotia.

Perheemme kasvoi, ja meillä oli jo yli 20 lasta. Meidän oli löydettävä jokaiseen yhteys ja jokin tapa lämmittää heidän sydäntään; halusimme näyttää heille elämän, jollaista he eivät olleet ennen tunteneet.

Mirjam ja Boas järjestivät lapsille kaikkea: kauniit huoneet, mahdollisuuden käydä koulua, kesäleirit merenrannalla tai Karpaateilla, retkiä Kiovaan ja muualle.

He tekivät paljon työtä järjestön laajentamiseksi. He järjestivät kunnanhallinnon kanssa seminaarin, johon osallistui Suomen Ukrainan-suurlähettiläs. Mutta Ukrainan lakien muutokset vaikuttivat toimintaamme.

Muutoksen tarinoita

Ovtsarjukin perhe muutti Kaverikotiin ja perusti oman perhekodin. Se ei ollut helppoa kenellekään. Mielestäni se oli virhe, koska lapsilla alkoi olla ongelmia. Kun perhe sitten muutti omaan taloonsa, paljastui skandaali. He olivat tuhonneet tiloja, ja remontin teko saatiin alkaa uudelleen.

Vuonna 2011 jouduimme miettimään työn jatkamista. Yhteisin ponnistuksin löysimme ja kehitimme ratkaisun. Työ laajeni ja tuotti entistä enemmän tulosta. Autoimme vaikeuksissa olevia lapsiperheitä niin, että lapset saattoivat asua omassa kodissa eivätkä joutuneet köyhyyden takia internaattiin – valtion lastenkotiin.

Tulevaisuuden näkymät ja toiveet

Nyt kykenemme auttamaan yli sataa lapsiperhettä. Määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kaverikoti avaa ovensa kylän lapsille päivittäin. He saavat täällä apua läksyihin ja osallistuvat harrastuksiin. Heille on tärkeää olla yhdessä ja pitää hauskaa. Lauantaisin meillä pidetään pyhäkoulua.

Lasten lähetystö – Haver tukee asukkaita kylissämme, jotka olivat miehitettyinä Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkuvaiheessa. Ystävämme Ruotsissa ja Suomessa lähettävät meille apua, jolla tuemme perheitä.

Noin 40 henkilöä pakeni sotaa Eskilstunaan, jossa Mirjam ja Boas auttavat heitä eteenpäin.

Kiitollisuudella

Kiitän Jumalaa siitä, että hän osoittaa meille päivittäin tien, jolla palvelemme ihmisiä. Hän ohjaa meidät yhteen todellisten ystävien kanssa. Teidän ansiostamme olemme voineet palvella jo 20 vuotta.

Viktor Pavlovits, paikallisjohtaja, Lasten lähetystö – Haver

Kuinka voi auttaa

Nyt on Kaverikodin 20 vuotis juhhlavuosi – tule Kaverikodin kaveriksi!

Vau, voitteko uskoa, että Kaverikoti on auttanut Ukrainan lapsia jo 20 vuotta? Se on täysin uskomatonta! Mutta vaikka onkin juhlan aika, on vielä paljon tehtävää. Ukrainan lapset tarvitsevat meitä, ja me tarvitsemme sinua!

Miksi sinun pitäisi ryhtyä kuukausilahjoittajaksi?

• Pidä avun pyörät pyörimässä: Kuukausittaisella tukellasi voimme tehdä vielä enemmän lapsille.

• ❤️ Sinun panoksesi, suuri ero: Se ei tarvitse olla paljon. Pienikin summa joka kuukausi tekee suuren eron!

• 💌 Saat uutisia ja rakkautta: Lähetämme sinulle päivityksiä, jotta näet tarkalleen mitä apusi saa aikaan!

Näin teet sen:

1️⃣ Valitse summa: Kaikki auttaa!

2️⃣ Maksu: Erittäin helppoa pankin kautta tai Swishin avulla.

Plusgiro: 415398-7
Bankgiro: 0483-9478

Swish: 123-113 7876

3️⃣ Lähde mukaan matkalle: Saat pieniä kirjeitä ja kuvia, jotka osoittavat kuinka teet eron!

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja auta meitä juhlistamaan 20-vuotispäiväämme liittymällä kuukausilahjoittajaksi!

Iso halaus ja suuri kiitos meiltä Kaverikodista! 🎉